Koti-Isyydestä ruuhkavuosien kierteisiin


Uutta arkea on rullailtu jo muutama kuukausi ja olen siirtänyt ja siirtänyt blogin kuvauksen muokkaamista: no more koti-isä. Nyt se on sitten virallista ja on ollut haikea fiilis jättää tuo erityinen aika taakse. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun olen saanut tutustua perheen tulokkaaseen näin läheltä ja nähdä hänen kasvutarinansa vauvasta taaperoksi. Enää en ole kotona lasten kanssa ja päivät koostuvat täysin eri asioista, mitä vielä muutama kuukausi sitten. 

Pitkien työpäivien lisäksi taapero on valvottanut öisin, joten ei ole ollut mikään kevyt startti. Monia työpäiviä on painettu muutaman tunnin yöunilla ja kofeiinin voimalla. Nyt hän on nukkunut jo muutaman yön hienosti, joten täytyy pitää peukkuja, että sikeäuniset yöt jatkuisivat. 


Kotona ollessani ehdin käymään säännöllisesti salilla, mutta tällä hetkellä olen joutunut jättämään nuo hommat kokonaan sivuun, sillä aika ei vain riitä. Arkena on mieluiten lasten kanssa ne muutamat tunnit, mitä on työpäivän jälkeen jäljellä. Tarkennukseksi, että aikaa kyllä on lasten mentyä nukkumaan, mutta sen jälkeen ei vaan enää jaksa lähteä kolistelemaan puntteja. Blogille on riittänyt mukavasti aikaa, vaikka postaustahti onkin joinain viikkoina vähentynyt. Kirjoitushommat on kivaa vastapainoa päivätyölleni ja olenkin haalinut pientä extrahommaa blogin lisäksi lätkän parissa. 

Reilu vuosi kotona lasten kanssa oli spesiaalia aikaa, josta en vaihtaisi päivääkään pois. Nyt eletään kuitenkin uutta elämänvaihetta, josta täytyy nauttia kiireenkin keskellä, sillä lapset ovat vielä hetken pieniä.

Kommentit

  1. Minua kiinnostaisi, että miten metatyöt jakaantuvat teidän perheessä nyt, kun olette molemmat työelämässä? Luin aiemman postauksesi aiheesta ja olisi mielenkiintoista lukea nyt pohdintaasi siitä, valuuko metatyövastuu jotenkin automaattisesti, ehkä huomaamatta takaisin äidille.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti