Kohta jo puolivuotias

Kohta puoli vuotta takana yhteistä taivaltamme ja kolme kuukautta päätoimisena koti-isänä olemista. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, meillä on mennyt loistavasti vauvan kanssa. Ajattelin hieman kertoa, mitä vauva on viime aikoina oppinut.  

Hän löysi kätensä jokin aika sitten, joten syöminen on ollut siitä asti yhtä mielenkiintoista soseiden läästimistä sitteriin, vaatteisiin ja milloin mihinkin, mutta sehän kuuluu vaan asiaan. Päristely tuli meille myös uutena taitona viime viikolla. Sekään ei ole syömisharjoittelua helpottanut vaan päinvastoin, hienosti ruoka lentää suusta kohti isää. 

Vauva on kiinnostunut kaikesta. Jokainen tavara menee ensimmäiseksi suuhun, sitten vasta tutkitaan katseella ja hypistellään. 

Suurinta hupia on seurata isoveljen hassuttelua. F nauraa aina kun isoveli hellii tai lässyttää hänelle.

Syöttötuolin testauksen aloitimme menneenä viikonloppuna ja pöydän ääressä onkin mukava tarkkailla maailman menoa ja mutustaa maissinaksuja. Kahdella hampaalla sekin jo onnistuu.

Vauva kääntyy selinmakuulta vatsalleen ketterästi ja on hienoa katsoa hänen jokapäiväistä kehittymistä. Nähtäväksi jää, tuleeko vauvalle konttausvaihetta ollenkaan vai noustaanko suoraan seisomaan, kuten isoveljen kohdalla kävi. Konttausasentoa F kyllä hienosti yrittää hakea. 

Tänään aamulla olimme myöhäisessä 5kk neuvolassa. Rokotteita tuli kolme, mutta vauva suoriutui niistä loistavasti  kyyneltäkään tirauttamatta. Paino ja pituus kasvavat tasaisesti, joten me jatkamme samaan malliin.