14.9.2018

Taapero juhlatunnelmissa



Pari viikkoa sitten juhlittiin isäni syntymäpäiviä ja teimme kaikkien yllätykseksi juhliin photo booth -seinän. Photo booth ei ollut ainoastaan aikuisten mieleen, vaan taaperomme suorastaan rakasti sitä. Erilaiset viiksitikut ja peruukit piti kokeilla ja kaikista piti tietysti ottaa myös kuva.

Vaikka photo booth on ehkä jo vähän kulunut juttu, niin kyllä se vaan toimii! Rekvisiitat hauskuuttavat niin kuvattavia kuin sivusta seuraajia, ja lisäksi jää kuvat muistoksi ja niitä voi sitten jälkikäteen jakaa vieraillekin ja muistella juhlia. 

Meidän kuvausseinän taustaksi valikoitui hopeinen lame-verho, sillä olimme vähän myöhään liikenteessä, eikä uskallettu enää ottaa riskiä, että nettitilaus ehtisi perille ajoissa. Seinä ei ollut muutenkaan mieleeni, mutta osoittautui myös käytännössä hankalaksi, sillä se heijasti ja vaikutti näin kuvaamiseen. Netissä on paljon valikoimaa valmiista photo booth -paketeista, mutta löysimme ihan kivan valmiin setin Punanaamiosta ja lisäksi innostuimme peruukeista. Suosituin kaikista oli lippis, johon kuului hulmuavat hiukset.





4.9.2018

Mijas - valkoinen kylä vuorilla


Mijasin kaunis kylä Fuengirolan yläpuolella vuoren rinteellä on tunnettu valkoisista taloistaan ja upeista maisemista. Sinne on helppo mennä bussilla Fuengirolasta ja Mijas onkin ollut meidän vakiokohde, kun Fugessa ollaan käyty. Mijas täyttää kaikki turistikohteen kriteerit kahviloineen, turistikauppoineen ja aaseineen, mutta on myös todella symppis pikkukylä, jonka valkoisia taloja koristaa värikkäät kukkaruukut ja joka kulmalta löytyy kuvattavaa.







Maisemat Mijasista Costa Del Solin rannoille ovat huikeat ja kylän pikkuiset kadut valkoisine taloineen kiehtovat. Näköalatasanteella ja pääkaduilla vilisee turisteja, mutta pikkukaduilla pääsee aitoon espanjalaiseen tunnelmaan. Kylä ei ole mikään shoppailuparatiisi, mutta siellä on runsaasti pieniä putiikkeja, mistä voi löytää muutakin kuin turistikrääsää. Tällä reissulla löysimme samaan aikaan Espanjassa lomaansa viettäneiden kavereiden vinkistä maailman pienimmän suklaatehtaan: Mayan Monkey Mijas Chocoa Mill, mikä sijaitsi aivan keskusaukion reunalla. Kahvilan ja kaupan lisäksi siellä on suklaamuseo ja tehdas, jossa päästiin itse tekemään suklaalevyjä. Meidän suklaalevyissä oli makuna mm. mansikoita, salmiakkia ja erilaisia pähkinöitä.

Kerroin jo aiemmin, että tällä reissulla ei keskitytty makuelämyksiin, joten teeman mukaisesti myös Mijasissa vedettiin nopeat pystyruokailut leikkipuiston kyljessä. Olen kuitenkin saanut Mijasissa aiemmilla reissuilla parhaat ikinä syömäni tapakset, kannattaa vaan valita ravintola kauempaa keskusaukiolta ja pääkaduilta.

Fuengirolan keskustasta lähtevä bussi kulkee Mijasiin 30 minuutin välein seitsemän kilometrin matkan kohti vuoria. Bussimatka maksaakin vain reilun euron, joten ehdottomasti vierailun arvoinen kohde, jos Aurinkorannikolla liikkuu.








23.8.2018

Joskus on vähän rankkaa

Kuva: Pauliina Tienpää

Blogi ja some esittelee tyypillisesti elämästä ne seesteiset puolet. Esimerkiksi meidän kesälomareissulta sain paljon kommenttia, miten ihanalta loma vaikuttaa. Ja niin se toki olikin! Aivan ihana! Mutta mahtui siihenkin kulissien takana myös heikompia hetkiä, jolloin hetken jo höyrypäissään pohti, että seuraavaa reissua ei tule. 



Tällä hetkellä periaatteessa kaikki on hyvin. Syksyn flunssakausi ei ole vielä iskenyt, töissä on kivaa, viikonloppu vaikuttaa lupaavalta, lapset on ihania ja kotikin näyttää poikkeuksellisen siistiltä.

Kuva: Pauliina Tienpää

MUTTA!




Kun ei saa nukkua... Taapero ei nyt millään totu elämään ilman tuttia tai sitten hän on muuten vaan päättänyt lopettaa nukkumisen. Väsymys ei ole hauskaa ja mikään määrä kahvia ei tunnu riittävän, mutta se myös ihan käytännössä hankaloittaa elämää, kun unohtaa jatkuvasti mitä on tekemässä.




Arki on hektistä, kuten aina, mutta pimenevien iltojen ja unettomien öiden ansiosta tuntuu erityisen haastavalta. Samaan aikaan käynnistyi koulu, työt, päiväkotielämä ja myös isomman pojan harrastukset, joten aikaa ei tunnu yhtäkkiä riittävän oikein mihinkään muuhun.


Kotona hajoaa kerralla ihan kaikki:
- suihku on rikki (voi onneksi käyttää silti)
- vessa on rikki (toimii, mutta jää osia käteen)
- uuni on rikki
- makkarin ovenkahva on irti
- astianpesukoneen hana on rikki
- ovikello on rikki
- matto odottaa rullalla pesuun viemistä
- pinnatuolit odottavat maalausta

Että terveisiä vaan täydellisestä blogielämästä. Mites muiden arki lähtenyt rullaamaan?

Kuva: Pauliina Tienpää

22.8.2018

Taaperon tuttikriisi


Pari viikkoa sitten oli iso päivä, kun taapero luopui tuteistaan. Hänellä oli nukkuessaan valehtelematta jopa viisi tuttia, sillä hän piti niitä suun lisäksi molemmissa käsissään unileluina ja loput pään ympärillä, jotta suusta tippuneen tilalle oli hänen helppo laittaa seuraava suuhun. Kyseessä ei siis ollut mikään ihan pieni muutos ja juteltiin tästä hänelle etukäteen monena päivänä.

Matkasimme vanhempieni luokse maaseudulle, jossa taaperon oli tarkoitus lahjoittaa tutit perinteiseen tapaan oravavauvoille. Kokoonnuimme porukalla takapihan ojan reunalle ja rohkaistiin taaperoa heittämään tutit yksi kerrallaan niin pitkälle kuin pystyy ja oravat tulevat ne sitten noutamaan. Samaa kaavaa käytimme muinoin myös esikoisen kanssa, mutta heitimme ne vain parvekkeelta puuhun. Isoveli tuki pikkuveljeään hienosti ja lopulta tutit oli heitetty, ja taapero sai ansaitsemaansa kannustusta ja paljon haleja.


Muutaman minuutin katselimme ojaan päin, jos vaikka niitä oravia näkyisi, mutta lopulta tutit jätettiin odottamaan hakijaansa. Seuraavana päivänä palasimme vanhempieni luokse hakemaan isoveljeä yökylästä ja kappas vaan, tutit olivat poissa! Sehän vasta ihmeellistä oli ja "ovava vauva hakee" lausetta hoettiin koko viime viikon. 

Nyt on eletty jo pari viikkoa tutitonta aikaa ja on mennyt vaihtelevasti. Lähtökohtaisesti esikoinen on ollut aina hyvä uninen ja taapero sitten taas ei. Ensimmäinen yö meni käsittämättömän hyvin. Poika nukahti yhtä nopeasti kuin aiemminkin, eikä yöllä heräillyt juurikaan. Myös toisille yöunille hän nukahti vaivatta ja ehdin juuri hehkuttaa homman sujumista somessa, kun alkoikin sitten koko yön kestänyt piina. Valvottiin ainakin neljä tuntia keskellä yötä, kun hän ei rauhoittunut millään. Silloinkaan hän ei kuitenkaan varsinaisesti pyytänyt tuttia, sen verran iso jo on, että ymmärtää tilanteen pysyvyyden, mutta itketti ja harmitti kuitenkin kamalasti. Anteeksi naapurit! Päivät ovat menneet ihanasti, eikä tuttien perään ole huudeltu. Mikä ihaninta, hänen sanavarastonsa on laajentunut huomattavasti, kun tuttien ylimääräinen lutkutus on jäänyt.

Viimeiset yöt ovat olleet aika levottomia ja heräilyä on rehellisesti paljon, mutta eiköhän se tästä ala tasoittua, kun jaksaa malttaa odottaa. Kaikki keinot käyttöön, sillä siirrettiin taapero tulevaksi yöksi isoveljen viereen nukkumaan. Katsotaan kuin käy!

19.8.2018

Remppareiskana reissussa


Espanjan lomaamme kuului myös työntekoa, sillä olin luvannut tehdä pihalla maalaushommia. Ai että, miten nautin pienestä puuhastelusta! En kaipaa edelleenkään omaa pihaa tai perunamaata, mutta kerrostaloasukkina jään paitsi remppahommista. Tähän tarpeeseen kaipaisin kesämökkiä, mutta sekin projekti on hieman jäissä, kun emme osaa päättää veneen ja mökin välillä.

Naapurissa oli vähän suurempi projekti käynnissä ja löysinkin hengenheimolaisia, joiden kanssa keskusteltiin maalin peittävyydestä ja betonin valuusta, lähinnä elekielellä, sillä itselläni ei ole espanjankielen taitoa ja heillä ei selkeästikään englannin. Kuitenkin sain vinkkivitosena naapurin sikaria polttavalta isältä, että maalia kannattaa lantrata vedellä, sillä maalausmetrejä tulee lisää. Ymmärrän kyllä, mutta toistaalta siinähän joutuu maalaamaan monta kertaa uudelleen. Ei kuulemma haittaa. Itse tein kerralla valmiit pinnat. 



Lapset halusivat tietysti myös osallistua ja koululainen pääsikin mukaan maalaushommiin. Maalia oli lopulta kulmakarvoissa asti, mutta hauskaa kuulemma oli. Taapero sai myös telan ja maalaili lattiaa vedellä meidän vieressä. 

Mielenkiintoisinta oli altaan reunojen maalaaminen, sillä uimahullujen lasten vuoksi altaan reunat olivat koko ajan märät ja työ oli tehtävä yöllä pilkkopimeässä vaimon näyttäessä valoa puhelimen taskulampulla.

Ehdimme ihastella työnjälkeä pari päivää, jonka jälkeen naapurin remppamiehet tulivat juuri maalatusta seinästä läpi. ...Ja seuraavana päivänä toisesta.