Ruuhkavuosien sietämisestä - kun kaaos on uusi normaali


Ruuhkavuodet on tila, jota perhe-elämässä ei voi välttää. Kiirettä riittää ja arki on hektistä töiden, koululaisen harrastuksien, omien juoksutreenien ja arkiaskareiden keskellä. Olisi kiva ehtiä näkemään sukulaisia ja kavereitakin. Välillä kiire ahdistaa ja tilanteen hyväksyminen ja sen ymmärtäminen vie oman aikansa. Rentoon ja kiirettömään, jopa seesteiseen elämään, ei kovin nopeasti (vuosiin?) palaudu. Pitääkin oppia olemaan armollinen itselleen sotkuisen kämpän, myöhästelyn ja turhien juttujen karsimisen kanssa. Todennäköisesti myös ystävät painivat samojen haasteiden kanssa, joten ei kannata potea liikaa huonoa omatuntoa silläkään saralla.

Helpommin sanottu kuin tehty..?

Nuoremman aloitettua  päiväkotiuransa oli arki useamman kuukauden täyttä kaaosta, mutta nyt tilanne alkaa normalisoitumaan ja pystyn taas nauttimaan arjesta leppoisin mielin. Niin kliseistä kuin se onkin: asenne auttaa. Tässä pari juttua, mitkä ainakin itseäni on helpottanut. Älä stressaa siivouksen kanssa. Pakko myöntää, että vihaan sekamelskaa, mutta olen jo hieman alkanut sietämään sitä (tai on ollut vähän pakko). Jos ei imurointi onnistu sillä sekunnilla, niin unohda se. Aina ei ehdi tai jaksa imuroida tai laittaa tiskejä tiskikoneeseen. Ei kannata ladata päiväkodin aloittamiseen liikaa odotuksia, vaan yrittää tiedostaa, että alku tulee olemaan varmasti rankkaa ja illat lyhyitä. Jos lapsella on vielä hankaluuksia sopeutua päiväkotiin, niin ensimmäiset kuukaudet voivat mennä aivan sumussa, mutta ajan kanssa tilanne tasoittuu. Onneksi meillä on käynyt tuuri ja molemmat pojat ovat alusta asti tykänneet jäädä päiväkotiin. Tiivistettynä: Tyydy vähempään. Lapsiperheessä kuuluukin olla hiekkaa eteisessä, arkiruokana makaroonilaatikko vaan toimii, unohda hetkeksi morkkis urheilun vähäisyydestä ja kuulumiset voi vaihtaa whatsapin kautta.

Ruuhkavuosista voi tehdä mahdollisimman mielekästä ja oppia nauttimaan ajasta, eikä elää ”sitku” -elämää jokaista viikonloppua tai kaukaistakin lomaa odottaen. Kun kiire ahdistaa, kannattaa kalenterista karsia menoja rankalla kädellä ja pyytää apua tukiverkostolta. Nyt kun koko perhe on jo tottunut päiväkotiarkeen ja ekaluokkalaisen rytmiin, olemme alkaneet vaimon kanssa taas urheillakin. Säännölliseen arkirytmiimme on lisätty yhteinen lenkki, porrastreeni, luistelu tai mitä milloinkin pari kertaa viikossa mahdollisuuksien mukaan ja se on tuonut kivasti virtaa tähän alkuvuoteen.

Blogin kirjoittaminen antaa ja ottaa paljon. En halua syödä perheeni yhteistä aikaa ja olenkin siirtynyt töihin palattuani ilta/yö kirjoittajaksi ja joutunut laskemaan omaa rimaani esimerkiksi blogin kuvien osalta, mutta toivottavasti valoisampi vuodenaika tuo tähän muutoksen.

Kommentit

  1. Olipa hyvä postaus. Mulla on vasta edessä tämä kaaos kun työt aikaa, niin kiva lukea vähän etukäteen mitä se sit tulee olemaan.
    Olisko postausaiheena helpot 10 min reseptit kaaoksen ja ruuhkavuosien keskellä? t.anonyymi järvinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä, sillä ensimmäiset kuukaudet ovat aika mielenkiintoisia. Kyllä niitäkin reseptejä tulee, kunhan ehdin kuvaamaan ruokia.

      Poista

Lähetä kommentti