167 sivua sormiruokailua



Olen kirjoittanut aiemmin täällä blogissakin, kuinka ruokahaluton taaperomme oli vauvana. Silloin apuun tuli Simppeli Sormiruokakeittiö -blogi, josta taiottiin monta reseptiä. Ruoka alkoi maistua ja huoli syömisestä väheni, joten kiitos Marjutille! Sittemmin olemme tutustuneet paremmin poikiemme yhteisen harrastuksen kautta.

Sain Marjutilta kutsun Helsinkiin hänen uuden Simppeliä sormiruokailua -kirjansa julkkareihin. Onneksi uusi työ mahdollistaa tällaisetkin keikat, joten buukkasin muutaman tapaamisen sinne suunnalle ja yhdistin kätevästi työn ja huvin.

En voi tajuta, miten ihmiset pärjäävät Hesan pikkukaduilla omilla autoillaan ilman minkäänlaisia peltikolareita. Itse jurnutin suorinta tietä Stockmannin parkkihalliin ja kävelin asiakkaille hikipisaroita otsalla. Julkkareita juhlittiin upeissa puitteissa Katajanokalla ravintola Shelterissä. Jälleen ilman peltivaurioita tai ratikkaan törmäämistä sain hienosti auton merenrannalle parkkiin. 


Kuten kirjan nimikin jo kertoo, kyseessä on perheen pienimmille suunnattu ruokakirja ja sen hengessä paikalla olikin runsaasti myös pikkuväkeä. Myös tarjoilut olivat teeman mukaiset  ja kasvispainotteiset sormisyötävät upposivat hyvin. Paikalla oli myös muitakin isäbloggaajia, kuten herra nimeltä Isyyspakkaus, jonka kanssa juttua riitti. Oli kiva tutustua Tommiin. 

Super onnet Marjutille kirjasta ja voin omasta kokemuksesta sanoa, että reseptit toimivat. Kirja ei myöskään sisällä pelkkiä ruokaohjeita, vaan täyttä asiaa vauvojen ruokailusta ja käytännön ohjeita sormiruokailusta ihan alkeista lähtien.

Kommentit

  1. Tämä kommentti ei nyt liity mitenkään juuri tähän postaukseen, mun on pitänyt laittaa kommenttia jo ties kuinka kauan mutta sitä ja tätä, mitä näitä selityksiä nyt kiireestä ja saamattomuudesta nyt on ;) On pitänyt laittaa kommenttia ja kiittää huippu blogista, mutta tässä on nyt tullut kaikkea muutakin kommentoitavaa, joten laitan ne nyt sitten tähän samaan :)

    Mutta ensin se alkuperäinen: en tiedä mistä tänne viime kesänä päädyin, ehkä etsin Tallinnan ravintolavinkkejä googlesta, tai esikoistani odotellessani jotakin vaunuvinkkejä. Yhtäkaikki, poimin blogin heti bloglovin listalleni! On vaikea antaa mitään rakentavaa kehitettävää kun tuntuu, että blogissasi on kaikki kohdallaan, kaikki postauksesi tuntuu itseäni kiinnostavalta ja tykkään tavastasi kirjoittaa, kiitos niistä! Erityisbonukset kotikaupungista, sydämeni sykkii Turulle, aina ja ikuisesti. Toivon, että jonakin päivänä pääseväni takaisin Turkuun täältä Helsingistä. Helsinkiläismieheni ei vielä ole asiasta lämmennyt vaikka pitkään Turussa asuimmekin opiskeluaikana, en ole kuitenkaan luovuttanut heh. (mun vanhempien ensiasunto 60-luvulla oli muuten samoissa taloissa muuten missä asutte,sekin jotenkin hassulla tavalla lämmittää mieltäni)

    Mutta sitten toinen, en saa mielestäni muutaman viikon takaista instastooriasi bataattisosekeitosta. En ehtinyt tallentamaan ohjetta, olisiko se mahdollista saada. Siinä oli bataattia, kookosmaitoa, limeä jne. KIITOS! Sun ruokapostauksista on monet muutkin vinkit otettu kiitos!
    peeäs. katkarapuvinkkejä kun huhuilit: katkarapukasari <3

    kiitos, kiitos, kiitos hyvästä blogista vielä kerran!
    terkuin Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa kivasti viestistä. Lämmittää suuresti. Turku ja Martti on paras paikka asua ja kyllä sinun miehesi mieli muuttuu ennemmin tai myöhemmin. ;) Tosiasiassa keitossa oli liikaa inkivääriä makuuni, joten jätin reseptin pois blogista. Jos haluat kokeilla reseptiä itse niin googlettamalla bataatti-inkiväärikeitto löytyy vastaavia ohjeita. Kiitos katkarapu vinkistä.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit