En ollut koskaan ajatellut meneväni oopperaan, sillä mielikuvat ovat stereotypisen jyrkät ja olen aina luullut, etten voisi sietää kyseisen genren esityksiä. Keväällä myyntiin tulleet The Phantom of the Opera -liput oli kuitenkin pakko hankkia. En muuten tiedä, onko tämä kuitenkin oopperamusikaali, anyway, jo vuoden 2004 Oopperan kummitus leffan perusteella uusi aluevaltaus oli tehtävä. Ostettiin liput jo keväällä ja vihdoin viime lauantaina kipusin ensimmäistä kertaa elämässäni Kansallisoopperan katsomoon katsomaan korkeakulttuuria.
Lauantai aamupäivällä hypättiin Onnibussin kyytiin, vaikka olimmekin pohtineet olisiko juna kuitenkin parempi. Aikataulut eivät oikein natsanneet ja hintakin oli lähes kolminkertainen, joten päädyimme matkustamaan bussin punaisille penkeille. Miettikää kuinka edullista on matkustaa Helsinkiin ja takaisin: liput kustantavat kahdelta noin 25 euroa.
Aina, kun liikahdan Turun ulkopuolelle vähänkin pidemmäksi aikaa, on ruokapaikat tsekattava hyvissä ajoin läpi. Pistin kyselyä Isyyspakkaus -blogia kirjoittavalle Tommille, josko hän voisi auttaa hyvän ravintolan valitsemisessa ja vinkkejä tulikin joka lähtöön. Vaikka kyseessä olikin aikuisten retki, niin silti hyvä ja rento pizzaravintola Putte`s Bar & Pizza houkutteli enemmän kuin oopperailtaan perinteisesti kuuluva fiinimpi ranskalainen Carelia, jossa kuitenkin kävimme viinilasillisella ennen oopperatalolle siirtymistä.
Kansallisooppera oli jo sinällään mieleenpainuva paikka ja ihmiset olivat pukeutuneet tyylikkäästi. Mielikuvissani oopperaan mennään iltapuvuissa ja smokeissa, mutta ilokseni huomasin, että emme erottuneet joukosta, vaikka juhlavaatteet jätettiinkin Turkuun. Itselläni ei ollut minkäänlaisia odotuksia esityksen suhteen ja odotin ehkä pelkkää oopperalaulua. Oopperan kummitus oli kuitenkin perinteisen oopperan sijaan enemmän musikaalimainen ja koko esitys oli englanniksi, mikä oli mieleinen yllätys. En tiedä miten tätä hehkuttaisi, mutta lavasteet VAU, laulajat VAU, koreografiat VAU, musiikki VAU ja paikka VAU. Olen nähnyt musikaaleja niin Suomessa kuin Englannissa, ja tämä oli maailmanluokan kokonaisuus.
En sanoisi, että rakastuin genreen nimeltään ooppera, mutta mielikuva muuttui ja menen todellakin katsomaan jotain muuta, jos mielenkiintoinen esitys tulee vastaan.
Kommentit
Lähetä kommentti