Päädyimme liikkumaan koko reissun julkisilla, sillä omalla autolla Olympiaterminaalin parkkipaikalle kahdeksi vuorokaudeksi oli jotakuinkin saman hintaista kuin julkisten käyttö ja lapset olivat innoissaan laivan lisäksi myös juna- ja bussimatkoista. Matkustimme erittäin edullisesti menomatkan Onnibussilla ja yllätykseksemme paluumatkan vielä edullisemmin junalla. Helsingissä olimme varanneet reilusti aikaa ja pojat jaksoivat hyvin kävellä keskustan ja sataman välin.
Emme ole vuosiin käyneet Tukholmassa Siljan terminaalissa, joten tutkimme kulkuyhteyksiä tarkkaan etukäteen. Muutamien blogitekstien perusteella liikkuminen vaikutti hieman hankalalta, mutta osoittautui todellisuudessa erittäin helpoksi. Ostettiin laivan infosta valmiiksi koko päivän liput Tukholman julkisiin ja hyppäsimme suoraan satamasta bussin nro 76 kyytiin ja matkasimme Junibackeniin. Ehdimme vielä hyvin ratikalla keskustaan ja vanhaan kaupunkiin. Päivän päätteeksi kuljimme metrolla satamaan ja kävelimme 500 metriä suoraa käytävää metroaseman vierestä perille terminaaliin.
Junibackenissa ollaan oltu koululaisen kanssa kerran aiemminkin, mutta silloin satujuna oli valitettavasti rikki. Tällä kertaa juna oli toiminnassa ja olihan se hieno, vaikka en ihan kaikkia satuja tunnistanutkaan. Suomen hiihtolomista huolimatta paikka ei ollut lainkaan ruuhkainen.
Meillä molemmat pojat tykkää kävellä, joten rattaita emme ottaneet mukaan koko reissulle. Ratikalla huristeltiin keskustaan ja sieltä ihmettelemään vanhaa kaupunkia sekä kuninkaanlinnan porttien vartijoita. Koululainen on ollut jo vuosia kielikylvyssä ja oli mahtavaa seurata, miten hän rohkeasti ja taitavasti käytti kieltä ja hoiti kaiken asioimisen reissun aikana.
Kommentit
Lähetä kommentti